tiistai 31. toukokuuta 2011

Täältä tullaan välivuosi

 kut- .. sutuksi.

Niinku otsikosta käy ilmi, nii en päässy pääsykokeista hyvällä, en edes seuraavaan vaiheeseen. No, tällä kertaa näin, eikä aina tosiaan voi voittaa :) Ei mua nyt loppujen lopuksi edes harmita, nyt vaan pitää suunnitella, mitä tekee sitte ens vuojen. Sveitsi vois olla mainio valinta, mutta mua vähän pelottaa se, ettei siellä sit kukaan oo mua auttamassa suomeksi. Voi olla muutenki, että tunnen itteni kauhean yksinäiseksi.
Suunnitelmissa olis myös opistovuosi tai opiskelua avoimessa. :)

Sunnuntaina painajaiset muuttuivat todeksi: Sillä en TODELLAKAAN sietänyt enää hiuksiani. Itkin ja murehin, mietin ja märisin.. Ei ne hiukset siitä miksikään muuttuneet. Täytyi tehdä jotakin.
Jotenki kivasti seuraavana päivänä eräs kampaaja suostu jäämään vähän ylitöihin ja leikkaamaan mun ylikasvaneen letin enemmän siedettäväksi. Niistä tulikin sitten enemmäin kuin siedettävät, sillä niistä tuli ERITTÄIN hienot. Pidän taas hiuksistani yhä enemmän :) Lakkikin sopii paremmin päähän. 

Puku sai liittyä nyt kenkiin, koruun, uusiin hiuksiin ja yo-lakkiin :) Ihan hieno kokonaisuus.. Pelottaa kuvaukset..

torstai 26. toukokuuta 2011

Leipuri Hiiva

Kuka on leiponu ja mitä ? Olen tässä viime päivät puuhaillu kotokotona äitin kans vähän noita juhlajuttuja, mm. leipomisia sunmuuta. Maanantaina aamulla alko pikkuleipähässäkkä ja kesti iltamyöhään saakka, kun ylioppilaslakit saivat lyyransa.


Tiistaina vuoroon astuivat suklaakakut ja minun osaltani kutsukortit kummeille. Huh, oli niissä värkkäämistä, vieläkun piti keretä tehdä ne nopeasti, jotta joutuisivat postiin samalla kertaa kun lähen uimaan soifan kans. Millakin tuli mukaan, ja oliko meillä mukavaa, mitä. Ainaki sai taas nauraa.


Keskiviikkona olikin sitten ensimmäinen työpäivä Scandicilla. Ai että ! Rakastan tuota työtä. Kyllä sen kanssatyöskentelijät ja hotellivieraatkin varmaan huomasivat, sillä hymyn vuorovaikutuksen seurauksista on monen vaikea välttyä. Sain työpäiväni aikana päälleni melkoisesti vettä, mutta totesin, ettei minun ainakaan tarvisi käydä suihkussa työpäivän jälkeen ! :) Tuli myös huomattua, että kyllä niitä valittajia, joka työpaikalta löytyy, se on vissi ! 


Illalla leivottiin suolaisia torttuja ihan konkreettisesti tuskan ja itkun kanssa (Sain ainakin tietää, että piparjuuri on vähän äkästä, ku sitä rupee raastamaan..). Vielä illalla hoksasin ruveta tekemään kortteja opettajille, kiitokseksi opetuksesta. Huh, oli aika rankkaa. Aamu sitten valkeni vuorostaan korttien kirjottamiselle. No olempa ainakin viisastunut yhen runon ulkoa oppimisella ja huomaamisella, miten yks runo voi tuntua ihan eriltä, kun ajattelee eri ihmistä. No mitäpä muuta sitä on tultu tehtyä siinä kirjottelemisen lomassa ? -Tiikerikakkuja kai - joku minun spesiaali tai jotain ?


Nyt on sitte varmistuttu siitä, että tämä Oulunsalonkoti lähtee kohta alta, ku kauppakirjojen tekeminenki lähestyy. Haikeudella ja jännittyneellä odotuksella sitä odotetaan, ku joudutaan saadaan valita omista tavaroista, että mitä säilyttää tai hävittää.

Viimeöinä ovat painajaiset vaivanneet, uni ei ole tuntunut unelta, ku on jotutunut potimaan, menisikö kampaajalle, olisivatko hiukseni liian pitkät, miten kuvaukset onnistuvat, missä KUVAAJA viipyy ?? ja sen sellaista. Vaikka unta olisi kaiken järjen mukaan ollut tarpeeksi, ei se aamulla siltä ole tuntunut - sama kuin olisi valvonut koko yön. Poies kaikki levoton ja koirallinen (?) yöllisyys. Tulkoon uni.

perjantai 20. toukokuuta 2011

Ylimäki ylioppilas


Nyt musta on sitte leivottu ylioppinut ! :D Eipä sitä kauheen paljo tarvinu pelätäkään, siis sitä että reputtais. Tuloksetki oli niin varman päälle, ettei puhettakaan repuista. 

Tulosten hakureissulta sit suoraan ostaan lakkia, oli se huippu tunne ! Vieläkö sen jälkee mentii sitte vielä syömään äitin ja isän kans oikein JUHLA-ateria (äiti ja isä söi pottua ja jotain lihakastiketta seisovasta pöyvästä ja mie hampparin..) niin oli se (!) juhlavaa (!) Että näin. Vieläkö ulukona sato kaatamalla, niin ai herkku !

Nyt ei sitte meinaan muutako juhlien laittoon, enää kaks viikkoo aikaa. Hui, menipäs tää aika nopeesti. Kenestä muusta tuntuu samalta ?

 

Sitaatin pohjalta.

Tämän viikon haaste valokuvatorstaissa on sitaatti:

"Aurinko laski. Se oli tehnyt pitkän päivätyön ja oli väsynyt. Kuu kipusi vuorostaan taivaalle ja jäi sinne oranssisena möhkäleenä. Ilta illalta sen valo oli vain voimistunut. Nyt se oli täysi, ja vain kuin ihmeen avulla se tuntui pysyvän veden yllä. Se oli kuin lyhty tai valtava karnevaalipallo, ja se hehkui ja näytti siltä kuin siitä olisi sinkoillut kipunoita tyynen veden pintaan. Laaja hiekkaranta oli hiljainen." Merja Otava, Priska (1959; WSOY 2001 : 5.) 

 Tuo sitaatti sopii oikein mainosti tuohon kuvaan. Siitä vaan jää puuttumaan tuo laaja hiekkaranta ja vesi. Kuitenkin voinen sanoa, että olen tässä kuvassa juuri tulossa rannalta ja veden äärestä. :)

"Pidän tämän kuvan tunnelmasta. Jotenkin satumainen."

tiistai 17. toukokuuta 2011

Säiteilyä

Tällä viikolla Valokuvatorstaissa on aiheena säde. Tämä on ensimmäinen kerta, jolloin vihdoin ajattelin osallistua siihen myös.


Minulla olisi ollut monia kymmeniä vaihtoehtoja, mutta päädyin kuitenkin Sveitsissä illalla ottamaani kuvaan, jossa naapurin keittiöstä lankeaa valo yön pimeyteen. Kaunis tilanne, kaunis näky. Kuva ei ihan vastaa sitä, mitä kuvasta odotin, mutta tällä kertaa näin.

Pelekääkkö nää Jellonia ?

Haa, tässä on menny viikko reissatessa. Keskiviikkona oli siis very serious VAKAVA-koe ja sen jälkee junamatka Tornioon. Ja mikäs sen ihanampaa ois ollu ku olla lasten kans ! Ne on niin välittömiä ja sulosia. Oikeesti niin huippu fiilis tuollasen reissun jälkeen, ku saa oikeesti tuntemaan ittensä tärkeeks ja saa jotain sisältöä elämään. Sitten ku huomaa, miten ittestä on hyötyä jollekin. Ei vaan jotain konkreettista apua vaan ihan puhumista ja yhdessä oloa. On vaan ainaki huomannu, että on nuo siskot aika tärkeitä.


Perjantaina katsoin ensimmäistä kertaa tänä vuonna jääkiekkoa. Ensimmäisen erän ja Granlundin ilmaveivin katsoin vielä ihan näytöltä, mutta toisen ja kolmannen erän maaleista riitti vaan tieto, että kuka ne teki ja millon. Suomi voitti siis Venäjän 3-0. Suomi oli ansainnut siis finaali paikan ja odotin jo seuraavaa peliä.




Lauantaina saatiin nähä jopa ihka oikea tulipalo, joka syttyi siskoni pihalla, hänen ja miehensä polttaessa kuivia risuja ja lehtiä. Tuli vain levisi, eikä ollu hädässä muuta mielessä, ettäkö palokunta paikalle ja äkkiä. Lasten kanssa seurattiin jännityneinä, kun siskoni ja hänen miehensä yrittivät epätoivoisesti savun keskellä saada kasteltua paikkoja, ettei tuli pääsisi leviämään pitemmälle. Minua pelotti ja hirvitti siskoni ja hänen mahansa asukkaan puolesta, mutta lapset eivät turhia kauhistelleet: "Nyt me ollaan nähty ihan OIKEA tulipalo!" :D Se oli aika koomista, vaikkakaan sen aiheuttaja ei kylläkään.


Ps. neljän edellisen kuvan kuvaajana toimi Pilvi Hyväri

Seuraavana päivänä saatiin lukea sitten lehdestä, että lauantaina palokunnilla oli koko suomessa ollu melekonen kiire koko ajan. Tulella ei siis ole leikkimistä.

Sunnuntaina seurattiin sitten jääkiekon finaalia jo Hputaalla, jossa tunnelma oli katossa toisen erän viime sekunneilla. Kun Suomi rupes kolmannessa erässä paukuttaa maaleja peräperää, oli tunnelma pikemminkin hurjistuneenyllättynyt ja epätodellinen. Tämä oli uskomatonta. Maaleja sateli ku pisaroita taivaalta, Ruotsi latistui ja luovutti aivan liian aikaisin. Suomi voitti Ruotsin 6-1 ! Ruotsalaisten hymy oli poissa.. Heidän vahamaiset ja latteat ilmeet herättivät sekä naurua, että myötätuntoa.

Kuitenkin tuo Ruotsin molaaminen ja niiden lippujen polttaminen kaduilla meinaa ottaa vaan pattiin ! Eikö se oo tärkeintä, että me voitettiin 16 vuojen jälkeen ? Mitä yks Ruotsi, joka on voittanu mm kultaa jo ties monta kertaa ? Maan lippu jotain tosi isänmaallista, pyhää ja arvokasta, ettei sillä minun mielestäni ole mitään mieltä leikkiä. Se ei aiheuta, mitään muuta kuin lisää eripuraa maidemme välille. Ja syövyttää jo entisestään huonoja olevia välejämme. Säälittävää, erittäin anteeksiantamatonta ja ajattelematonta !


Ainiin, unohdin melkein kertoa, että pesin rakkaan nalleni ennen Tornioon lähtöäni ja jätin sen kämpille kuivumaan. Täällä kämpillä se sit hartaasti ootteli minua. Se oli niin polonen ku laitoin sen tuonne koneeseen, se katto mua silleen: "Et kai sie oikeesti aijo laittaa mua tänne.."

Tänään on tiistai ja minun oli tarkotuksena tulla siivoamaan tämä kämppä, lähettää muutamia kuvia SRK:n kuvapankkiin ja käydä ostamassa vihdoin liikkeeseen saapuneet yo-kenkäni, joten taidan lopettaa tältä kertaa. See ya !

maanantai 9. toukokuuta 2011

VAKAVA


Jos voitaisiin määritellä ylpeyden huippu, niin se on ollu tämä päivä. Oon tänään siis tehnyt kaikkea ! 
                                         
                                         1.) Maksanu laskuja ( ,jotka melkein unohtu ) 
                                         2.) Huolestunu tosissaan siitä, ettei minun hakemista VAKAVA-
                                              kokeeseen ole hyväksytty
                                              ( psst. mulle ei tullu sitä vahvistusviestiä s-postiin )
                                         3.) Käyny kaupassa ( eli siis tuli ulkoiltuakin ;) + + + )
                                         4.) Näyttäny ja selostanu Sveitsin kuvia 
                                         5.) Keittäny kahavia 
                                         6.) Tehny kunnon ruokaa (!)                                       
                                         7.) Tiskannu
                                         8.) Lukenu
                                         9.) Kirjottanu muistiinpanoja
                                         10.) Lukenu
                                         11.) Kirjottanu muistiinpanoja 
                                         12.) Yllätys, yllätys kuunnellu musiikkia ja löytäny oikein
                                                KAUNIITA kappaleita
                                         13.) Päivittäny kännykän musiikki- ja kuvavarantoja
                                         14.) Järjestelly kansioita                                         
                                         15.) Kirjottanu blogiin
                                         16.) Laskustellu pyykkiä
                                         17.) Ja ollu YLPEÄ ja ILOINEN


Oon tänään tutustunu tuohon VAKAVA-hakijan muistilistaan. Outoa oli se, että sinne ei saa ottaa eväitä mukaan. Sain vähän jännitystä tosiaan ilmaan, ku kattoin kokeen ajankohdan ja paikan missä se järjestetään. Hullua ajatella, että mie tosiaan nyt meen sinne !  Hullun iso laitos, ja meikä lähtee sinne seikkailemaan.. 
Noo, onhan sitä ennenki seikkailtu, viimeksi tuol Sveitsissä.



Tuli siis viikonloppuna käytyä Torniossa pikavisiitillä ja oisin todella mieluusti jääny sinne vielä. Siskoni tarvitsisi todella apuani, sillä kuuden lapsen odottavana äitinä ja miehen viikon työreissulla ollessa, ei voimia ole liiaksi. No tuossa keskiviikkona, jos sinne junalla hurauttelis :)


Voin todeta, että monien päivien haikailu ja turhautuminen on todella nyt tältä erää poissa. Turha tässä on haikailla ja kuluttaa energiaa murehtimiseen, ku on tärkeimpiä asioita, mihin sen energian käyttää. Voi olla, että ens yönä uni maistuu :) Aamulla kuitenki täytyy taas tosissaan ruveta lukemaan. Keep your eyes on the book ! Tai pikemminkin näytöllä, sillä huomasin, että netistä ainestoa selaamalla, lukeminen sujuu paremmin ( sillä välttää mm. väliaikaiset tiedottomuuden tilat, kun hoksaa nukahtaneensa kirja kädessä.. ).


lauantai 7. toukokuuta 2011

Vauhtiin kiihdytä ! HEP !

Sitä on sitte hypätty taas kelkkaan madettojanmeiningin osalta, ku ollu täällä Oulussa torstaista lauantaihin Valtakunnalliset musiikkilukiopäivät. Tiistaina alako tää 24/7 rumba, joten voinette kuvitella, etten mie paljo unta palloo oo saanu. No ei sentää, että ois ollu tylsää. Päinvastoin, oikein mukavaa. Harjotukset otti pattiin joskus, ku väsytti ja nälätti niin paljon. Tuossa perjantaina esitettiin Oulun Tuomiokirkossa Luigi Cherubinin Requiem ja tänään Madetojan salilla Sibelius-lukion kamarikuoron kanssa Lauantai-ilta ja Mul on heila ihana. 


Oli hieman säätöä, ku jouvuttiin viel tänään opettelemaan koreogarfia siihen toiseen kansanlauluun ja saatiin kuulla vasta tänään, että Sibeliuslaiset ei ollu harjotellu sitä Lauantai-iltaa ollenkaan. Noo, ne kyl veti sen mahtavasti heti prima vistalla suoraan nuotista ja kuulostipa jopa paremmalta, ku meijän kuorolla vajaan vuojen harjottelun jälkeen.


Nyt vähän haikee fiilis jatkaa täst taas eteenpäin.. Toisaalta kiva ajatella, että saa taas nukkua kunnolla. Mutta silti niin tyhjä olo tollasen hässäkän jälkeen. Hohhoijjaa. Haiku-runot vois olla ihan paikallaan :D Just ku alako tuntua tuon Sveitsin jälkee, et on tää Suomi ihan siedettävä paikka. Ois siisti tehä enemmänki yhteistyötä nuin tasokkaiden laulajien kans ! Hö, tyhmää. 


Huomenna ois nokka kohti Torniota, ku äiti ja isä joutuu häippäsee äitienpäiväksi taas kotoa, ku talonäyttö iskee taas siinä puolen päivän jälkeen. Surkia, ku just kerkesin ajatella, että huomenna ois mahtava nukkua pitkään. Ei siinä maanantai ja tiistai ois oikeestaan aika täysiä työpäiviä, ku pitäs tehä vielä jonkunlainen yhteenveto (muistiinpanoja kenties(?)) tuosta pääsykoekirjasta, sillä koe ois keskiviikkona. Hui, no sittenpähän sen näkee miten se meni, ku ne kertoo pääsenkö siihen toiseen vaiheeseen.


! HUOM ! HOX ! Jos kiinnostaa, niin teijän on mahollista katsoa hela musiikkilukiopäivät ( mm. sävellystyöpajan konsertti, lauluklubi ja ne meijän kansanlaulut [viimesenä] ) TÄÄLTÄ paitsi, jos haluatte kuunnella sen kirkkokonsertin (alussa Panis Angelicus sopraanon ja alton duona ja Ave verum corpus orkesterille), jossa meijän kuoro, Sibelius-lukion kamarikuoro ja Kuopion Yhteiskoulun musiikkilukion sekakuoro lauletaan se requiem, niin pääsette kuuntelemaan sen TÄÄLTÄ. Saanen vain huomauttaa, että se konsertti on nimellä MusLukioiden konsertti ja (HUOM) sijaitsee sivulla 1 / 2. 


Mutta pai pai vaan tältä kertaa taas, ku lähen ottaan vähän unta palloon. Ei siinä, oisin voinu mennä nukkumaan jo kuuelta, mutta mulla oli Milla-niminen ystäväni täällä kylässä, nii ei sitä viittiny ruveta koisaa vaa yksikseen :D Mutta sen taas totesin, että mun (empä-sano-minkä-niminen) nalle tuo kummasti helpotusta haikuiluun. Eikö vain Milla ? Ja jos että usko, niin kokkeilkaappa vaikka itekki ! (Suosittelen lämpimästi.) Oikeestaan se on yhtä hyvä keino poistaa haikailua, ku suklaa rakkaus-suruja, ellei parempiki, sillä se ei lihota. Sanokaa minun sanoneen. Hyvetiyöteli :)

keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Day by day

Nyt on sitte aika purkaa kaikki loput jutut Sveitsin matkastani. Ensinnä pahoittelen, etten ole saanut laitettua aikasemmin tänne mitään, mutta nyt kun kuvat on viimosenpäälle käsitelty, nii onhan se vihdoin aika ladata ne tännekin. WARNING ! Kuvia on really PALJON, mutta ajattelin, että johdatan teidät kuvien myötä Siljan ja minun seikkailuihin kerah muutaman sanasen. Nauttikaa ! I hope you ENJOY ! Oho kieli on vaihtunu enkunksi sorry Harry, koitan puhua välillä Deutschia :D ( Komisch ! Kummallista, sillä ku koitan puhua enkkua niin tulee nykyään vaan saksaa, mutta mikäs siinä, jos se joskus luistaa )
KLIKatkaapa kuvista, niin ne näyttävät paremmilta ;)


Lauantaina oli aika käydä Siljan kans lautailemassa Titliksellä. Kerettiin jopa loikoilemaan aurinkotuoleilla erään Titliksen ravintolan terassilla. Ilta meni sitte tuskaillessa polttavaa tunnetta kasvoissa ja olemalla punainen kuin paloauto. Wie peinlich ! :)


Nuo valojen säteilyt on kivoja..



Seuraavana päivänä lähettiin sitte Siljan kans käymään Piknikillä vähän alempana sellasessa paikassa ku Puochs (Vai mikä se olikaan?) Ihmiset katto ihan ihimeissää ku pystytettiin leiri tollaseen pitkään ruohikkoon keskelle peltoa :)


Suomalainen karkki ja SALMIAKKI maistu kyllä (myös tonnikalasalaatti).







Ich liebe Kühe !


Tää oli mun perustilaus tuola Sveitsin maala, ku Silja tilas Cappucinoa, nii meikä tilas Heiße Schokoladea :) Eli Sveitsin OMAsta suklaasta tehtyä caotina kaakaota.


Seuraava päivä oli aika käyä Brunnilla. Käveltiin Ristisille. Alku matkassa huomattiin, että vesipullot oli jääny matkasta, joten saatiin todeta, että "puhdas luonnon vesi on sitte TODELLA hyvää".


Sveitsissä on sitte paljon noita riippuvarjolentäjiä. Ois seki kokemus joskus testata :)


  
Illalla lähdimme käymään notsilla vuorilla ja tuo auringonlasku oli sielä niin KAUNIS ! Mie kyllä muistan sen sanan, joka vastas sveitsisaksaksi notskilla käymistä, mutta en viiti kirjottaa sitä, jos se sattuukin menemään väärin :)


Niinku normaalisti Unoa, salmiakkia ja makkaraa, mutta maisemat vähän erit.

 Se suomailainen salmiakki.



 Panhuilu<3


Tiistaina lähettiin sitte kohti Tiginon eli italiankielistä aluetta.



Luganoon ku saavuttii, oli meillä niin nälkä, että oli pakko lähtä syömään. Ravintolan pöytään istuttuamme saimme tarjoilijalla menut, mutta saimme kuulla, ettei ravintola ollut kyllä vielä avautunu. Hmm. Ei oltu OLLENKAA huomattu kattoa kelloa. Oltiin siis liian aikasin liikkeellä. No kävästii sitte tunti syömässä jätskit ja palattiin takasin siihen ravintolaan. Se tarjoilija ei osannu saksaa ! On outoa, sillä vaikka asuu italiankielisellä alueella, luulis kaikkien osaavan edes sen verran saksaa, että tajuaa, mitä tarkotta "Hahne Wasser", ku kuitenki Sveitsissä asuu, mut ei ! Ele kieli toimii pitkälle :D HUOM! Sielä ravintolassa oli oikein romanttiset vessat.. :D


Lugano on niin alhaalla, että sielä on tarpeeksi lämpöä ja kosteutta, että sielä kasvaa jopa palmuja, joita Engelbergissä ei näy koskaan.


 Pidän kimalluksesta. I like tha glitter.



 Very romantica.


 Pojat uskals jopa tuonne asti. Vesi oli siis TODELLA kylmää !


 Alice im Wunderland.

 Sitte Asconaan (myös italiankielinen). Isä tuli lukemaan veden ääreen lapsille kirjaa..



Torstaina lähettiin sitte käymään Führenalpilla syömässä ja käppäilemässä Mayerien ja Frau Pilgerin kans.


 "Schauen ihr euch die Steinböcke !"

 Illalla sitte tehtiin Siljan kans sen vuokranantajalle kakku kiitokseksi kaikesta.


Pitkäperjantaina lähettiin sitte käymään Lucanossa eräässä pääsiäisajan konsertissa.


 Ich mag die Schwäne.



 Illalla Lucanossa..



Seuraava aamu alko aikaisin, ku lähettiin kohti Wallisia, Zermattia ja Matterhornia. Tarkotus viipyä kolme päivää Wallisissa (Indenissä) mökillä ja käyä laskemasa Zermatissa.


Matkalla jouvuttiin menemään myös erään vuoren läpi autojunassa. Jännä kokemus :)
Huom ! Kattokaa rekkaria. Nimittäin pidän niistä enemmän kuin suomalaisista, sillä nuista saa paljon enemmän, niistä voi lukea, mistä auto on "kotoisin". Tuo on esimerkiksi Bernistä.

 Tuo mainos meinaa Suomeksi oikeestaan samaa kuin "Hiton hyvä". En nyt sanois, että rupeisin tuota sananpartta viljelemään, mutta suomensin kuitenkin :)
Hassua, että tuolta Svetsistä voikin löytää niin erilaisia paikkoja. Tuo Wallis oli niin erilainen paikka kuin Esimerkiksi Engelberg tai Tiginon alueet. Tuolla talot olivat enemmän tai vähemmän ränsistyneitä ja maasto oli karua ja aavaa. Tuli mieleen joku Preeria pikemminkin.

 Kohti Indenissä olevaa Mökkiä.

 Kävelyretkellä meidät valtasi käpykuume. By I.

 By Silja

 Eräästä pikku kappelista.


 Käytiin illalla Leukerbadissa Katollisen kirkon pääsiäismessussa, mutta häivyimme sieltä vähinäänin kesken messua.
Psst. Ei se ollu mitään suloa korville :D

 Leukerbadissa oli hauskoja vanhoja portaikoita, joissa oli hauska seikkailla..

 Hieno auto, vai mitä ?

Ennen messua käytiin kavilla hyvin idyllisessä ravintolassa.


Sunnuntai oli siitte matka kohti Matterhornia ja Zermattia. Nyt sitä on nähty Sveitsin korkein vuori ja Tobleronen merkkivuori. Ei ois vaan uskonu, että Zermatissa on niin loivia rinteitä, että vauhit pysähtyy. Paikka oli kyllä niin iso, ettei me keritty toisaalta saaha minkäänlaista kokonaiskäsitystä koko paikasta.




Plääh, kameran asetukset pielessä, joten anteeksi rakeisuus :) 

Matkalla Zermatista takaisin mökille, kohtasimme taas kauniin arinkomme ja pilvet.


Maanantai oli lököttelyn ja auringonottamisen päivä. 
"gosünnele" =sveisisaksaa ja tarkottaa auringon ottamista.



Tiistaina Siljalla alkoi työt ja mulla pääsykokeisiin luku, joten istuin koko päivän sisällä ja möllötin.



Seuraava päivä oli lähes samanlainen, mutta kävimpä sentään Engelbergin keskustassa shoppailemassa ja kyläilemässä Siljan työpaikalla. Illalla Freni pyysi meitä Alpenrösliin (=alppiruusunen) syömään ja pääsin kokemaan maljannostoa. "Brost"... "Brost".. Hmm.


Torstaina Titlikselle lähtiessäni oven takana odottin yllätys. Jäähyväiskirje Freniltä, Siljan vuokranantajalta. Wie süß !


"Mitä inana lemmä?"


Viimeinen päivä ja kerta Titliksellä. Äähh mulla tulee ikävä tuonne !




Murmelit on inania<3






Ja sitten asemiin itkun koko ajan puristaessa kurkkua..


Kohti Suomea.. I'm coming Finland !

Helsinki yöllä. 

Sveitsipaita.

Sveitsinlippu pääsi heti kunniapaikalle.


Parinpäivän tuotoksia Suomeen tulon jälkeen. Tässä on siis kaikki Sveitsin kanttoonit.
Ne ovat siis kuten Suomen kunnat ja niiden vaakunat, jos et tiennyt :)

Ps. katsokaa myös vanhempi postaukseni nyt kuvien kerah.. TÄSTÄ