torstai 19. heinäkuuta 2012
sunnuntai 15. heinäkuuta 2012
perjantai 13. heinäkuuta 2012
Näen taas eteenpäin.
Juhannus tuo tullessaan ihmeitä. Silloin on hyvä mennä vaikka naimisiin tai kihloihin. Entä mitä muuta kesästä. Voin todeta, että Helsingissä on kivaa Juhannuksena. Ainaki metrovaunuissa sai istuskella melkei yksinää. Voin väittää, että Helsinki merkitsee rahan tuhlausta - ainakin Juhannuksena, kun koko ajan 50% & 70% silmissä.. "PIIP, PIIP, PIIP & PIIP" - ja tili on tyhjä. Niin helposti se käy.
Kesä on tuonut tullessaan myös muutoksia, suuria, elämää mullistavia muutoksia. Koulupaikka. Kultani armeijaan lähtö. Vuokrasopparin allekirjotusta ja toisen irtisanomista. Pää on täynnä suunnitelmia tulevaisuudesta.
Aika menee kuin siivillä ja silti tuntuu, ettei saa mitään aikaiseksi. Viimeisen viikon aikana, olen saanut aikaiseksi enemmän, ku koko vuotena yhteensä. Suurin niistä lienee pisimmän lenkin juokseminen eläissäni.
Jos jotain urheilua olen inhonnut, niin juoksemista. Niin sitä vaa tänäänki juoksin rankkasateessa, tosin pienen, mutta virkistävän lenkin! Ajatus elintapojen muutoksesta ja napostelun poistamisesta lähes kokonaan päiväjärjestyksestä kuulostaa erinomaiselta, mutta mikä parasta - olen jo pikkuhiljaa alkanut toimia sen mukaisesti. Tämä tosin on hyvin lyhyt aika sanoa aloittaneensa "terveellisemmän elämän", mutta sinne tähdätään. Silmissä viikon päässä häämöttävä karhunkierros kera kahden rakkaan ystävän.
En rupea selittelemään pitkää taukoa blogissani, mutta sanon erään ratkaisevasti siihen johtaneen asian. Päähäni on syntynyt kuva uudesta blogista, jossa tulisin keskittymään vain kuvien psygologiseen vaikuttamiseen ihmisissä kertomatta juurikaan itsestäni.
Olen joutunut blogissani sietämään kritiikkiä omasta itsestäni, mikä minusta on tuntunut hyvin oudolta. Sillä olen mielestäni pyrkinyt blogissani kertomaan vain hyvin pintapuolisesti elämästäni, enkä juurikaan omasta sisäisestä minästäni. En haluaisi levittää itsestäni väärentynyttä kuvaa blogini kautta, joten olen harkinnut vakavasti blogini suuntautumista vain kuvien katseluun ja niiden kautta välittyviin tunteisiin.
Haluan muuttaa bloggausnäkökulmaani myös siksi, ettei kuvieni ollessa enemmän taiteellisia kuin tosielämän tapahtumista otettuja real-kuvia ihmisille välittyisi vääristynyttä kuvaa siitä, mitä minun oikeassa elämässäni tai päässäni tapahtuu. Kuvaajana pyrin ottamaan hyvin erinlaisia kuvia ja kuvaamaan erilaisia ja eri tunteita välittäviä kuvia, enkä niinkään kuvaa omaa persoonaani. On eri asia kuvaanko persoonallisesti vai omaa persoonaani.
Blogimuutoksen ajankohdasta en vielä osaa mitään sanoa, mutta rupean työstämään sitä ja kun aikaa ja ajatusta riittää perustan uuden yhä enemmän Voimauttavan valokuvan meneltelmään perustuvan blogin.
Kesä on tuonut tullessaan myös muutoksia, suuria, elämää mullistavia muutoksia. Koulupaikka. Kultani armeijaan lähtö. Vuokrasopparin allekirjotusta ja toisen irtisanomista. Pää on täynnä suunnitelmia tulevaisuudesta.
Aika menee kuin siivillä ja silti tuntuu, ettei saa mitään aikaiseksi. Viimeisen viikon aikana, olen saanut aikaiseksi enemmän, ku koko vuotena yhteensä. Suurin niistä lienee pisimmän lenkin juokseminen eläissäni.
Jos jotain urheilua olen inhonnut, niin juoksemista. Niin sitä vaa tänäänki juoksin rankkasateessa, tosin pienen, mutta virkistävän lenkin! Ajatus elintapojen muutoksesta ja napostelun poistamisesta lähes kokonaan päiväjärjestyksestä kuulostaa erinomaiselta, mutta mikä parasta - olen jo pikkuhiljaa alkanut toimia sen mukaisesti. Tämä tosin on hyvin lyhyt aika sanoa aloittaneensa "terveellisemmän elämän", mutta sinne tähdätään. Silmissä viikon päässä häämöttävä karhunkierros kera kahden rakkaan ystävän.
En rupea selittelemään pitkää taukoa blogissani, mutta sanon erään ratkaisevasti siihen johtaneen asian. Päähäni on syntynyt kuva uudesta blogista, jossa tulisin keskittymään vain kuvien psygologiseen vaikuttamiseen ihmisissä kertomatta juurikaan itsestäni.
Olen joutunut blogissani sietämään kritiikkiä omasta itsestäni, mikä minusta on tuntunut hyvin oudolta. Sillä olen mielestäni pyrkinyt blogissani kertomaan vain hyvin pintapuolisesti elämästäni, enkä juurikaan omasta sisäisestä minästäni. En haluaisi levittää itsestäni väärentynyttä kuvaa blogini kautta, joten olen harkinnut vakavasti blogini suuntautumista vain kuvien katseluun ja niiden kautta välittyviin tunteisiin.
Haluan muuttaa bloggausnäkökulmaani myös siksi, ettei kuvieni ollessa enemmän taiteellisia kuin tosielämän tapahtumista otettuja real-kuvia ihmisille välittyisi vääristynyttä kuvaa siitä, mitä minun oikeassa elämässäni tai päässäni tapahtuu. Kuvaajana pyrin ottamaan hyvin erinlaisia kuvia ja kuvaamaan erilaisia ja eri tunteita välittäviä kuvia, enkä niinkään kuvaa omaa persoonaani. On eri asia kuvaanko persoonallisesti vai omaa persoonaani.
Blogimuutoksen ajankohdasta en vielä osaa mitään sanoa, mutta rupean työstämään sitä ja kun aikaa ja ajatusta riittää perustan uuden yhä enemmän Voimauttavan valokuvan meneltelmään perustuvan blogin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)