Nyt se saa tulla

Niin, joulu nimittäin; mieli iloinen kuin peipposen ja kaikki valmiina suurta juhlaa varten. Lahjat ostettu ja paketoitu. Kortitkin lähetelty. Mikä fiilis ! On se huippua tuntea ittensä tontuks ees pariks tunniks. :D Asuntoni kylläkin huutaa siivoamista. Jospa tästä kohta. Mutta hei, sitä ennen kerron hieman sählinki-, mutta erittäin IHANASTA viikonlopusta siskoni luona Torniossa.

Vietimme muutamien siskojeni, heidän lastensa ja Aapon kanssa siskoni Katin ja hänen lapsensa Hillan syntymäpäiviä pikkujoulun merkeissä. Lauantaina oli kuitenkin luvassa lastenhoitoa. Siitä riittää kai kuvaamaan nämä pari sanaa: Örk, vää-vää-ää-ää, örk, valkopippurit, vessa, Toljanteri, uni, uskomaton hiljaisuus. Onneksi kuitenkaan tauti ei ollut iskenyt minuun, vaan hoidokkiini. Kaikki kuitenkin päättyi onnellisesti ja hyvin, kun hänen vanhempansa saapuivat ja pelastivat tilanteen. Iltapala ei oikein maistunu.

 Sunnuntaina laulettiin PALJON !

 

Sunnuntai kului aikalailla syömisen merkeissä: Kun edellisen syömisen tiskit oli selvitettty, olikin jo uusien herkkujen syömisen aika. Mainittakoon, että maistoin (ja jopa oikeesti tykkäsin) ensimmäistä kertaa oikein hyvää makeata joululeipää, jonka päälle sivelin savulohitahnaa !! Ai että, tulee ihan nälkä ku ajatteleekin. Jospa tässä kohta söisi..

Häkeltymiseni oli erittäin ärsyttävää, kun näin taas siskoni Katin tekemän nukkekodin uudet tavarat ! Mua kertakaikkiaan ärsyttää, kun se on jotain sellaista, jota pieni pääni ei voi yksinkertaisesti ymmärtää ! Tässä se nyt on kokonaisuudessaan iltavalaistuksessaan. (Itse nukkekotia ei ole vielä tehty, eikä se siskoni sanojen mukaan ole kuin "vasta alkutekijöissään")

Joulu saapuu portin luo

Niin se on muute saapunu munki kämpille. Koko päivän kestäneen IKEA:n reissun (,jolta ei pitäny ostaa mitään) jälkee huomasin tuhlanneeni taas ihan ylimalkaisen paljon rahaa. Sitä kun ei ole törsättäväksi. No saimpa ainakin itseni hyvälle tuulelle seuraavana eli itsenäisyyspäivänä, ku sain vihdoin kämpälle ihan oikeesti joulusen tunnelman: Punainen verho, kynttilät, kynttiläkupit ja punainen (ja iki-iki-ikioma) kynttelikkö !

Joulusen tunnelman anto vielä maassa hohtava ja valkoinen lumi ! IKEA:lle lähdettäessä ripsi vettä, mutta jo Ii:hin päästyämme lunta alkoi hiljalleen sadella. Kotiin päästyämme olikin maassa ainakin 10 cm lunta ! Huippua !

Oli aika hurjaa nähdä oma sisko Linnan Juhlissa ! Hänenhän miehensä on kansanedustaja. Siinäpä se Linnan Juhlien kattominen sit olikin, ku pääsivät presidentin kättelyn tiimoilta. Hyvää itsenäisyyspäivää itsenäinen Suomi ! Ja onnea rakkaalle serkulleni ja hyvälle ystävälleni Timolle, jolla on synttärit sinä päivänä. Leikittiimpä talven ensimmäiset lumisodatkin siinä illan vieriessä.

Tämä päivä töissä menikin aikalailla tonttuiluksi, kun otin perheen joulukorttikuvat. Tonttulakit loistivat myös ulkona puhdasta lumea vasten ja kamera soi. Laitettiimpa leikkimökkikin julha-asuun jouluvaloin.

Sara 1v.

Kummityttöni Sara täytti 25. päivä 1 vuotta ! Voiii, tuntuu että siitä on niin kauan ku se synty. Silti se on vasta niin pieni. :) Mut onhan sitä itekkin täyttäny joskus 1 v. Siitä se vaan alkaa.

Kummaa, kun monet tulee sanomaan: "Vooii, minä muistan ku olit semmonen pikkutyttö. Tuntuu kuin siitä olisi kulunut vain muutama vuosi." !! Miehän täytän jo 20 ! Kamala ikäkriisi iskee. En tuu enää koskaan täyttämään kahtakymmentä vuotta toista kertaa..

Sara ei tajunnu noist lahjoist mitään. Nautti vaan niin paljon, ku sai huomiota.

Ehkä se onkin tärkein synttärilahja tuon ikäselle. :)

                              Synttäreitä täynnä tää marras-joulukuu vaihde.

                                       20. marraskuuta on Aapon,

                                       25. Saran

                                       27. siskonlapseni Jalmarin,

                                       28. minun ja Aapon kummilapsen Aadan,

                                       1. joulukuuta hoitolapseni ja

                                       6. serkkuni ja hyvän ystäväni Timon syntymäpäivä.

Huh, mitenkä tästä taas selevijää :D

Liitän myös oheen muutaman kuvan Aapon synttäreiltä.

Annoimme Aapolle lahjaksi mm. Angry Birds -pahojen possujen munakirjan.

Aune-Kerttua laiskottaa

Kuka sano, et kämppä pitäs siivota, pyykit pestä, astiat tiskata, asiat hoidettua ja syödä? Kyllä, kyllä Aune-Kerttuseni, kunhan vain saan itseni ponkaistua ylös tästä laiskanlinnasta (=sängystä). Kullalleni aikani valiteltua ja tiuskittua, sekä irvisteltyäni tyynyn syvimpään syvyyteen, päätin todella tehdä jotain: laittaa musiikkitoiveen Rondo FM:ään. Juuri kun sain musiikkitoiveeni päätettyä ja lähetettyä Rondolle, sieltä ilmoitettiinkin: "Ja on illan viimeisen toiveen vuoro..", joka muuten kesti vaivaiset 35 min ! Jotain korvien rääkkäys -musiikkia. Kai se mun toive esitetään sit ens vk perjantaina..

-No samako tuo The Breaking of the Fellowship on kuunnella koneelta. Ja niin kuuntelin. Saimpa itseni jopa levittämään pyykit narulle, laitettua uuden koneellisen pyykkiä koneeseen, syötyä ja jopa siistimään asuntoni ! WAU. Tuo hermoilu siis tepsii (, kunhan siihen ei jää asumaan).

Työpaikalleni saapui tänään odotettu käärö, kera onnellisen, mutta väsyneen äidin. Eivätpä näppini kauan jaksaneet syyhytä, vaan nappasivat lapsukaisen minun hellään huomaani. Perheen ex-kuopus istahti nurkkaan ja näytti hapanta naamaa: "En ikinä, ikinä tuu kattomaan titä vauvvaa.". Tuokin elämänvaihe on vain elettävä, voi toista.

Kuka puhukaan lumesta viime postauksessa ?

Miksei sitä näy missään ?

Musta on maa ja niin sileä, et monella on varmaan pylly kipeä.

Päätin kuitenkin säästää itseni siltä kokemukselta, joten hyppäsin (30 min kylmällä ja uskokaa tai älkää märällä pysäkillä odotettuani) bussiin ja jätin minulle rakkaan ja kaikin puolin kadehdittavan pyöräni töihin odottamaan noutajaansa.

Saa kai raukka odottaa maanantaihin.

Lunta tuli sitte kertarysäyksellä !

Nautin, nautin, nautin x 100 ! Siis lumesta. Superkivaa. Ette tajuu kuin rassaavaa on lähtä lasten kans ulos, ku jouvut ensinnäkin väen väkisin saaha lapset (ja itsenikin) pukemaan vaatteet ja pesemään hampaat ja sitte vielä yrittää keksiä niille tekemistä jossai märässä ja ankean näkösessä puistossa, jossa itelläki ahistaa. Entä sittekö on lunta ? Voi vitsit, hyvä että ees itellä pysyy pöksyt jalassa ! :D

Rakastan lunta.

Tee mitään tuol Mobiili bloggerilla ! Ihan turha. Muutenki rasittava kirjottaa tuolla puhelimella. Hyvä ku jaksaa ees facebuukkailla sillä.

Kävimme ystäväni Pilvin kanssa tuossa kaks viikkoa takaperin studiolla kuvailemassa. Eihän siel kokonainen päivä tunnu missään. Mutta jotenki tätä amatööriä väsytti tää puuha niin paljon, et uni voitti melkein heti sieltä palatessamme (psst. nukahin matolle). Ehkä olin saanut liikaa kaikkea uutta tietoutta studion hienouksista :D Oli se kyl aika pakkaus yheksi päivää.

Ps. Studiolta ottamista kuvista kuulette vielä. Niitä on tulossa aimo pläjäys lisää..

Tässä nyt joku päivä pitäs kuulemma ottaa 1-vuotiskuva suloisesta kummitytöstäni. Mutta missä Studio ? Tämmösenä amatöörinä värkkään sen tänne minun yksiööni. Vähän jotain rekvisiittaa, valoja ja muuta, niin -TADAAA - Studio on valmis !

Mutt hei jatkossa päivittelen tätä blogiani useammin, ku ostin uuen koneen (,joka muuten toimii ihan mainiosti!) nii kaikki tulee niinku siivillä. Tämäkin. Nyt vaan vois tehä jotain muuta ku istua koneella.

Määki haluisin lomalle !

Kuka sakkaili tänään taas oman päänsä kanssa, kuka ei. Ku haluaa yllättää jonku ja ilahduttaa häntä, nii kaikki meneeki pieleen: lähin töistä kaks tuntia aikasemmin, jotta voisin osallistua Madetojan sekakuoroharkkoihin, mutta enhä tullu ajatelleeks, että niitä ei ole, ku alkaa syysloma ! Ääliö minä ! Vieläkö pyöräilin ihan täysiä suoraan töistä Karjasillalle ja olin ihan hiestä märkä, nii kyllä se tympäs, ku tuli ihan turhaa reippailtua ja lähettyä töistä.. No tulipas ainaki jotain urheilun tapaista harrastettua, ku sitä tulee niin harvoin muuten tehtyä..

On tuo monoräpylä sitten mainio kampe. Suosittelen. Vielä parempi hanke se on, jos hyvä kaverisi omistaa samanmoisen, siitä saa silloin nimittäin paljon enemmän kuin uimisesta nauttimisen: saa itsestäänselvän vapaata aikaa ystävänsä kanssa ja unohtaa kaikki murheet. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.

Nyt sitä pitäs vaan ruveta miettimään, mitä tekis ja mistä alottais. Oon huomannu, että kämpällä pää on aina nii tyhjä, ettei muista mitä pitäs tehhä. Sitten ku sitä lähtee liikkeelle, niin kummasti muistaa, mitä ois pitäny tehä kämpillä ennen ku lähtee yhtään mihinkää.. Mutta ehkä se on tuo ihmisluonto, joka sen tekee.

Ps. Kuvat otettu mun puhelimella, joten ne on kovin pieniä, lisäks haluan sanoa, että tuo teksti on nyt vaa sattuu olemaan tuolleen, ku se on, ku tää mobiiliversio ei anna mun tehä sille mitää.

The life can chance.

Tämmöstä se sitten on, ku lähetään testaamaan, miten palaset loksahtaa paikoilleen. 

Niin sitä vaan sitte 21.9. tultiin ystäväni Aapon kanssa siihen tulokseen, että ruvetaan kokoamaan yhdessä samaa palapeliä. Ei tämä kaukana ole myöskään seikkailusta. Seikkailusta, jossa ei kukaan osaa neuvoa oikeaa reittiä - se on löydettävä yhdessä, siinä hekessä - NYT.

Voitte hyvin kuvitella, ettei ajatuksia ole liiennyt kovin moneen, sillä lienee tuo yksi -Aapo (ei kaipaa selityksiä), hallitsee ajatuksiani aika pitkälle. Kuitenkin sitä joinain hiljaisina hetkinä kerkee murehtimaan omaa saamattomuuttaan mm. blogin pitäjänä. Yksi suurimmista esteistä on ollut myös netti (olette ehkä, ja sanon EHKÄ kuullut tästä jo useampaan kertaan). Nettitikun hankkiminenki on vaan päivä päivältä loitonnu yhä kauemmas ja oon jo melkein tullut siihen tulokseen, tarvinko nettiä ollenkaan. Tulee vaan selailtua turhaan.

 

Nyt kun hankin Android-puhelimen olen päässyt edes vilkaisemaan blogiani ja vierailemaan mm. facebooksissa. Kuitenkaan en pysty kirjottamaan postauksia kännykällä (vaikka kuin yritin), sillä se ei jostain syystä tunnista tätä kenttää, ja että siihen ylipäätänsä voisi edes kirjoittaa. Se näkee tän kentän kai jonkinmoisena kuvana? Otsikon laittaminen kuitenkin onnistui. Jos joku tietää miten kännykällä postaaminen onnistuu, otan ilomielin neuvoja vastaan.

Forever And Ever
Winnie the Pooh Lyrics

Pooh, there's something I have to tell you.
-Is it something, nice?
-Not, exactly.
-Then it can wait.
-It can, for how long?
-Forever and ever.

 
Forever and ever .

Is a very long time Pooh.
-Forever isn't long at all.
When I'm with you.

I wanna call your name, forever.
And you will always answer, forever.
And both of us will be.
Forever you and me.
Forever and ever.

I wanna stay like this, forever.
If only I could promise, forever.
Then we could just be we.
Forever you and me.
Forever and ever.

Forever and ever.
Is a very long time Pooh.
-Forever isn't long at all, Christopher.
When I'm with you.

I wanna be with you, forever.
I want you right here beside me, forever.
One thing you should know.
No matter where I go.
We'll always be together.
Forever and ever.

Lyrics from http://childrenssonglyrics.com

Kuunnelkaa tää sama tässä. Se on todella kaunis ! 

Uusi koti Alppilassa.

Kenellä ei oo kaaos, ku just muuttanu ?

Ette voikaan kuvitella, kuin ihanaa on saada laittaa omaa kämppää ihan omin luvin ja mielin - ilman ulkopuolista härdlääjää. Voi sitä onnentunnetta, ku saa omat astiat kaappiin ja KÄYTTÄÄ niitä ! Sittekö sielä kämpillä ei ollu mitään, millä pyyhkiä lattioita. Jotenki sen pienen hiekanmurusenki bongas - ja bongaa muuten edeelleenki jostai ihan SUPERkaukaa.

Ja muuten keskiviikkona tulee AKU ANKKA ! Mahottoman kiva saaha joskus jotain postia ja iloita siitä, toisin kun tulee lasku - tai Olemme vahvistaneet osoitteenmuutoksenne -ilmoitus.

Arvaa ku mie pomppasin kattoon ( - sain muute monta tuntia viel hieroo päätäni), ku isä soitti töihin ja ilmotti ostaneensa mulle mikron ja IMURIN ! Olen siis ylpeä punaisen imurin - ja muuten maailman pienimmän sellaisen omistaja. Vaikka olen asunu vasta reilut 3 viikkoa tuossa kauniissa yksiössäni, olen kerinny ostamaan jo kolmet luutut - sitä nääs tulee aika krantuks noitten luutujen kans, ku haluaa ihan tosissaan siivota.

Minusta on siis myös tullut aivan mahoton siivousintoilija. Töissäki siivoisin koko ajan, jos se oikeesti ois mun koti - perhepäivähoitajan hommiin ei nääs kuulu ihan kaikenlainen siivoominen. Kyllä, kuulit oikein. Olen nykyään perhepäivähoitaja. Mulla on kerranki oikein kuvaava virkanimike. Sillä tarjoilija-nimikettä (, joka ennen olin) oli joskus ihmisten vaikea ymmärtää, niitä kun on niin monenlaista ja väristä sellaista. Perhepäivähoitajana nimenmukaisesti hoidan lapsia ja teen normeja perheen äidin askareita: laitan ruokaa, tiskaan astioita, luen lapsille kirjoja, käyn lasten kans ulkona ja siivoan jälkeni. Tuo jälkien siivoaminen on aika hankala käsite, sillä joskus tekee mieli tehdä vähän enemmän - pestä vessaa esimerkiksi. Ja tää on kaikki mitä totisinta totta.

Syyskuun lopussa mie ostan oman koneen ja muuten ihan mahottoman äkäsen sellasen. Voi, ku mie sitä olen kauan odottanu. Sitte vaa nettitikkuostoksille, niin onnentunteeni on täydellinen ! :D Jos sitte jotenki sais korvattua nää kaikki menetyt hetket teidän lukioideni ja blogini parissa. Ps. Kuvat eivät ole "niitä parhaimpia", mutta ompa ees jotain näytettävää muutostani :)

VÄLIAIKATIETOJA

Hei ihmiset ! Olen muuttanut ja kämpälläni ei ole nettiä, joten toivotavasti kohta sen saan ja pääsen kirjoittelemaan. Palataan astiaan ja ANTEEKSI ! :D

Röllipeikkoilua

Yhtenä loppukesän päivänä innostuttiin jälleen kreppailemaan hiuksia ja rölllipeikkoileminen oli huipussaan. 

( Suussa maistuu vieläkin lakka, kun ajatteleekin :D ) 

Kun me innostutaan jostakin, niin siltä ei välty kukaan. Muodonmuutosten jälkeen pojat saivat uudet roolit: Joonas 80-luvun rokkipojan ja Tapio hobitin roolin.

Suh, suh, suuuuuuuuuuuuuuuuh....

Pelottava röllipeikkonen lennossa.

Röllipeikot eivät oikein pidä ihmisistä (saati kamera kädessä).

"Här kommer Pippi Långstrump,

tjolahopp tjolahej tjolahoppsan-sa.

Här kommer Pippi Långstrump,

ja, här kommer faktisk jag."

 Mun rooli muuttu aina hetken mielijohteesta, ku röllipeikkoileminen ei onnistunu oikein mun hiuksilta, ku ne on liika painavat. Oisin nimittäin halunnu tehä semmosen "Mitänää oikee huuat mulle"-kampauksen. (Jos et tajunnu edellistä lausetta, kato youtubesta mannet ostelee.) :D 

Päädyin sitte kuningattaren rooliin.

Lisäämpä myös muutaman kuvan Ranuan maakkareista:

 Kaisla, omituinen höpöttäjä -ilme ja Sibylla.