Määki haluisin lomalle !

Kuka sakkaili tänään taas oman päänsä kanssa, kuka ei. Ku haluaa yllättää jonku ja ilahduttaa häntä, nii kaikki meneeki pieleen: lähin töistä kaks tuntia aikasemmin, jotta voisin osallistua Madetojan sekakuoroharkkoihin, mutta enhä tullu ajatelleeks, että niitä ei ole, ku alkaa syysloma ! Ääliö minä ! Vieläkö pyöräilin ihan täysiä suoraan töistä Karjasillalle ja olin ihan hiestä märkä, nii kyllä se tympäs, ku tuli ihan turhaa reippailtua ja lähettyä töistä.. No tulipas ainaki jotain urheilun tapaista harrastettua, ku sitä tulee niin harvoin muuten tehtyä..

On tuo monoräpylä sitten mainio kampe. Suosittelen. Vielä parempi hanke se on, jos hyvä kaverisi omistaa samanmoisen, siitä saa silloin nimittäin paljon enemmän kuin uimisesta nauttimisen: saa itsestäänselvän vapaata aikaa ystävänsä kanssa ja unohtaa kaikki murheet. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.

Nyt sitä pitäs vaan ruveta miettimään, mitä tekis ja mistä alottais. Oon huomannu, että kämpällä pää on aina nii tyhjä, ettei muista mitä pitäs tehhä. Sitten ku sitä lähtee liikkeelle, niin kummasti muistaa, mitä ois pitäny tehä kämpillä ennen ku lähtee yhtään mihinkää.. Mutta ehkä se on tuo ihmisluonto, joka sen tekee.

Ps. Kuvat otettu mun puhelimella, joten ne on kovin pieniä, lisäks haluan sanoa, että tuo teksti on nyt vaa sattuu olemaan tuolleen, ku se on, ku tää mobiiliversio ei anna mun tehä sille mitää.

The life can chance.

Tämmöstä se sitten on, ku lähetään testaamaan, miten palaset loksahtaa paikoilleen. 

Niin sitä vaan sitte 21.9. tultiin ystäväni Aapon kanssa siihen tulokseen, että ruvetaan kokoamaan yhdessä samaa palapeliä. Ei tämä kaukana ole myöskään seikkailusta. Seikkailusta, jossa ei kukaan osaa neuvoa oikeaa reittiä - se on löydettävä yhdessä, siinä hekessä - NYT.

Voitte hyvin kuvitella, ettei ajatuksia ole liiennyt kovin moneen, sillä lienee tuo yksi -Aapo (ei kaipaa selityksiä), hallitsee ajatuksiani aika pitkälle. Kuitenkin sitä joinain hiljaisina hetkinä kerkee murehtimaan omaa saamattomuuttaan mm. blogin pitäjänä. Yksi suurimmista esteistä on ollut myös netti (olette ehkä, ja sanon EHKÄ kuullut tästä jo useampaan kertaan). Nettitikun hankkiminenki on vaan päivä päivältä loitonnu yhä kauemmas ja oon jo melkein tullut siihen tulokseen, tarvinko nettiä ollenkaan. Tulee vaan selailtua turhaan.

 

Nyt kun hankin Android-puhelimen olen päässyt edes vilkaisemaan blogiani ja vierailemaan mm. facebooksissa. Kuitenkaan en pysty kirjottamaan postauksia kännykällä (vaikka kuin yritin), sillä se ei jostain syystä tunnista tätä kenttää, ja että siihen ylipäätänsä voisi edes kirjoittaa. Se näkee tän kentän kai jonkinmoisena kuvana? Otsikon laittaminen kuitenkin onnistui. Jos joku tietää miten kännykällä postaaminen onnistuu, otan ilomielin neuvoja vastaan.

Forever And Ever
Winnie the Pooh Lyrics

Pooh, there's something I have to tell you.
-Is it something, nice?
-Not, exactly.
-Then it can wait.
-It can, for how long?
-Forever and ever.

 
Forever and ever .

Is a very long time Pooh.
-Forever isn't long at all.
When I'm with you.

I wanna call your name, forever.
And you will always answer, forever.
And both of us will be.
Forever you and me.
Forever and ever.

I wanna stay like this, forever.
If only I could promise, forever.
Then we could just be we.
Forever you and me.
Forever and ever.

Forever and ever.
Is a very long time Pooh.
-Forever isn't long at all, Christopher.
When I'm with you.

I wanna be with you, forever.
I want you right here beside me, forever.
One thing you should know.
No matter where I go.
We'll always be together.
Forever and ever.

Lyrics from http://childrenssonglyrics.com

Kuunnelkaa tää sama tässä. Se on todella kaunis !