GIRL POWER

Palataan siis ajassa taaksepäin, jolloin oli perjantai. Saksan tekstit päässä humisten ja mieli saksassa hullunlailla kirjottamisen jäljiltä lähdin siis äitini kanssa käymään kangaskaupassa katsomassa sopivia kankaita yo-mekkooni. Meijän oli siis tarkoitus käydä vain kattomassa, jotta äiti osaisi ostaa oikeanlaiset kankaat Thaimaasta.

Kuitenkin kaupan ovesta astuttuamme oli minulla pussi täynnä mekkooni tulevia kankaita. Satuttiin siis löytämään juuri sopivat kankaat ja suhteellisen halvalla, nii ei voinu muuta kun ottaa ne mukaan ja ostaa.

Tuon rusetin paikkaa voi vaihella..

Minun suunnitelmani toteuttaja (piirtäminen) ja piirtäjä ystäväni Pilvi Hyväri. Mekon toteutuksen ja loppuunsaattamisen kunnia kuuluu vanhimmalle siskolleni.

Kassistani löytyi siis:

päälykangas (tafti)

vuorikangas 

nauhaan käytettävä kangas (satiini)

ja (kiiltävä) tyllikangas 

sekä pukuun käytettävä piilovetoketju ja lanka. 

Soppailu reissun jälkeen (,joka muuten ei kestäny kauan!!) lähin sitte ystäväni Millan luokse kylään. Milla ei vastannu, mutta muistin hänen jääneen kuoron jälkeen soittelemaan pianoa koulun luentosaliin. Ku tulin kouluun, niin se oli täynnä joitain hiippareita, jotka latkivat kalijaa ja hengailivat. Minä sitte halusin vähän huumoria, nii otin yo-kirjotuksista ylijääneen mehupullon ja porkkanoita. Menin sitte sinne käytävälle isoin elein popsimaan porkkanaa ja litkimään mehua :D Vähän mie repesin, ku menin takasin luentosaliin.

No illasta sitte kehkeytykin oikein tyttöjen ilta, ku Pilvikin tuli viettää iltaa meijän kans. Siinä aluksi juteltiin vakavia ja sitte lähettiin kauppaan ostaa tarvikkeita leipomiseen. Meillä oli siis tarkotus leipoa pullia ja kinkku-juustosarvia. Hupaisaa. Saatiin ettiä Millalta astioita. Ja päädyin tekemään pullataikinan lasi-/kristallikulhoon :) Kinkku-juusto sarvien ollessa valmiina, oli pullan leipomiset vielä kesken, joten pöytä oli täynnä tavaraa ja jauhoja. Päädyimme lattialle piknikmaiseen asentoon kahden kynttilän ympärille.

Pullat saatiin jo nauttia pöyvässä ja siinä vaiheessa alko jo väsyttää niin paljo, jolloin tuntu ettei enää jaksaisi edes kämpälle pyöräillä. Kello oli sitten n. puoli 11, ku lähettiin Pilvin kans Millan kämpiltä. Kaupunki oli siis tietty taas täynnä humalaisia, joten yritin mekkokangas kassini ja pyöräni kanssa kiemurrella ihmisten seassa. Kaks miestä tuli vastaan ja puhuivat puhelimeen "No mää soitan sitte myöhemmi. Vahingossa soittelin.....". Voi niitä poloisia, ku saavat kauden lopussa tietää puhelinlaskunsa.

Jatkoin lauantaina kämpillä leipomista ja tein lisää kinkku-juustosarvia. (Harmittaa kun ei sattunut olemaan kameraa mukana sielä Millalla. Aina kun kamera on mukana, niin sitä ei tarvi. Aina kun se ei ole, sitä tarvitsisi.)

Illasta jäi ihan mahtava fiilis ! Kyllä me tytötki osataan. Me kuule osataan pitää hauskaa ilman noita miespuolisia henkilöitäkin. Tyttöjen kans ei tarvi välittää mistään ! :D Jututki saa vaihtua päästä varpaisiin asti. Nuo miehet pikemminki meinaa sekottaa asioita.. (Ei vaa pojat, ootte te ihan kivoja!) :D Mutta kyllä tuli sellanen fiilis, että otetaan joskus toiste uuestaan. Seuraavaksi ois tiedossa lättykestit Pilvin kämpillä ja pizzakestit mun kämpillä. Niitä odotellessa..

Lauantai meni lukiessa ruotsia (,mikä ei muuten millään meinannu luonnistua) lukusalissa ja käydessä Kempeleessä nuortenillassa. Oikein mahtava päivä. Ilta oli huipentuma ruotsin lukemiselle. Jotenki vaan taas koki, että ku pääsee puhumaan ihmisten eteen, niin unohtaa, mitä piti sanoa. (Mulla sitä ongelmaa harvoin on.) 

Sattuipa sinä päivänä jotain ennen kuulumatontakin: pyörä lensi pyörätelineestä pohjantiellä keskelle vilkasta moottoritietä ! Kuulu vaan kauhea ryhmädys ja katottiin, taakse, nii ei pyörää enää näkyny missään. Pysähyttiin tienlaitaan ja lähettiin peruuttamaan pyörää kohti. Onneksi joku ystävällinen ihminen kerkes hakea sen pyörän siitä, ennen ku tapahtu mitään vakavempaa. Luulin pyörän olevan käyttökelvoton, mutta mitä turhia ! On ne lujaa tekoa täytyy sanoa !

Sunnuntai oli masispäivä. Matikka ei meinannu luonnistua. Välillä piti parkuakin. Tuo matikka tuntuu aina niin vietävän vaikealta, ku sitä yrittää laskea viime tingassa. Ahistus. Nyyh.

Maanantai oli toista luokkaa. Heti aamusta ei hilpeys kuitenkaa noussu, ku koulumatkalla sato lunta ja pyörä meinas koko ajan kaataa minut sohjoisen ja tuoreen lumen takia. Mitä pitemmälle päivä meni, sitä iloisemmaksi mie tulin. Ruotsin yo oli mainio ! Täynnä ymmärrystä ja `ahaa´-elämyksiä. 

Nyt on 3/5 kirjotuksista ohi ja valmiina lautakuntaan. Sen takia mie palkittin ittiäni ja kävin ostamassa sellasen tosi hienon paian. Nyt ois vaan aika tehä jotain muuta (esim lukea vielä jäljellä oleviin yo-kokeisiin)...